Töölö-Seura ry / Seuran historiaa


toolo-seura_logo_musta.gifTöölö-Seura perustettiin vuonna 1958 yhteiseksi edunvalvojaksi, lähinnä kasvavan liikenteen vuoksi. Töölöstä muodostui pian ensimmäisten teiden valmistuttua läpikulkukaupunginosa keskustaan: sen läpi alkoi liikennöidä raitiovaunuja, trolleybusseja, linja-autoja ja henkilöautoja. Tämä ongelma vaivaa töölöläisiä edelleen ja onkin eräs Töölö-seuran kiinnostuksen kohteita. Töölö-seuraan on kuulunut alusta asti johtokunta, joka asetti jäsenistä muodostettuja työryhmiä kuten esim. liikennetoimikunta ja ohjelmatoimikunta. Nykyään seurassa toimii neljä työryhmää: ohjelmatoimikunta, tiedotustoimikunta, yrittäjätoimikunta sekä ympäristötoimikunta.

Seura kohdisti alkuun huomionsa kaikkien tiedostettujen puutteiden poistamiseen. Alkuun lapsilta puuttui koulutiloja, lastentarhoja ja leikkipaikkoja; myöskään minkäänlaisia vapaa-ajan tiloja ei ollut käytettävissä. Jo varhaisessa vaiheessa huolenaiheena oli vähäiset viheralueet, joita oli käytetty lähinnä hautausmaiksi. Töölö - Seura järjestikin "vihersomistuskilpailun" alkuvuosina. Vuonna 1982, kun Helsingissä vietettiin puistojen vuotta, seura järjesti "multaa asfalttipihoille" -kampanjan kilpailuineen.  Nykyään Töölö-seuran huolena ovat ns. postimerkkikaavat, joilla pyritään nakertamaan jo ennestään vähäisiä viheralueita yksi kerrallaan. Esimerkkejä tästä ovat Pikkuparlamentin puisto, Taivalsaari ja  Hietaniemi. 

Erkki Hara nimettiin ensimmäiseksi puheenjohtajaksi, ja innostus ja aktiivisuus oli alusta alkaen suuri. Vuonna 1993 Töölöön valmistui oopperatalo jossa vietettiin seuran 35- vuotisjuhlia. Seuran toimintaan on kuulunut perinteinen Helsinki-päivän vietto12.6. vuodesta 1978 lähtien, sekä "Töölö – kaupunginosamme" - kirjan julkaiseminen. Lisäksi seura on järjestänyt jäsenilleen sekä muille Töölön asukkaille retkiä ja rakennuskäyntejä; esim. Väestönsuojaan, Presidentinlinnaan, Uspenskin katedraaliin, Kansallisteatteriin, Oko-pankkiin ja Puhelinmuseoon. Viimeksi Töölö-Seura on julkaissut yhdessä Helsingin kaupunginmuseon kanssa  "Etu-Töölön arkkitehtuurioppaan" ja järjestänyt oppaan reitin mukaisen kävelykierroksen.

Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton, HELKA:n toimintaan Töölö-Seura on osallistunut alusta alkaen, eli vuodesta 1964. Yhteistoimintaa on myös ollut muiden naapurikaupunginosayhdistysten kanssa yhteisten asioiden ajamiseksi. Esimerkkeinä tästä ovat yhteiset kannanotot Taivalsaaren pelastamiseksi asukkaiden käyttöön sekä "merellinen kansallinen kaupunkipuisto" -idea.

Vaikka Töölön alue on suurimmaksi osaksi valmiiksi rakennettua, pulpahtaa aina silloin tällöin esiin jokin uusi hanke, johon otetaan jäsenten enemmistön toiveiden mukainen kanta. Eräs tällainen oli täysin odottamaton ja maisemaan sopimaton junioripelaajien kuplahalli. Muita ovat olleet Taivalsaaren kongressi- ja kylpylähotellihanke sekä eduskunnan lisärakennus. Tulevaisuuden mittavia haasteita ovat vaikuttaminen Kamppi-Töölönlahden alueen muotoutumiseen, keskustatunneli ja Töölön metro. 

 

Töölö-Seuran tavoitteena on antaa asukkaille mahdollisuuden vaikuttaa ympäristöönsä ja sen tulevaisuuteen. Seuraan kuuluu neljä aktiivista työryhmää: tapahtumatoimikunta, ympäristötoimikunta, yrittäjätoimikunta ja viestintätoimikunta. Seuralla on myös dynaaminen ja kantaaottava johtokunta.

Töölö-Seuran logossa voidaan nähdä kaikki se, mikä on Töölölle ominaista. Tyylitelty T-kirjain nousee kaupungin veneestä. Töölö on osa Helsingin merellisiä kaupunginosia. T-kirjain laajenee puuksi joka symbolisoi Töölön vihreyttä: alueensa puistoja seura on puolustanut toiminnan alusta lähtien. Puun lehvistössä voi nähdä sydämen kehystämänä kynän, joka on monipuolisen henkisen ja ruumiinkulttuurin symboli. Puun latvus löytyy Töölön kirkon päätykoristeesta ja tuo mieleen alueen monissa kirkoissa vaalitun hengellisen elämän.